Kuva: Exhibition on Screen |
Kävin huhtikuun puolessa
välissä katsastamassa Finnkinon lanseeraaman Taidenäyttely
leffateatterissa -sarjan kolmannen osan. Sarja kuuluu samaan kastiin
Finnkinon muiden Event Cinema -näytöksien kanssa, tosin esimerkiksi
satelliitin avulla enemmän tai vähemmän
suorana striimatuista teatterinäytöksistä poiketen Taidenäyttely on
toteutettu dokumenttielokuvien muodossa. Näkemäni kolmas osa, Vincent
van Gogh: A New Way of Seeing, kertoi nimensä mukaisesti yhdestä
taidemaailman tunnetuimmista, traagisimmista ja käsitellyimmistä
hahmoista, Vincent van Goghista, tämän elämästä, taiteesta ja
Amsterdamissa sijaitsevan Van Gogh -museon uuden näyttelyn kuratoinnista.
Vincent van Gogh: A New Way of Seeing ei valitettavasti lunasta
nimessään mainittua lupausta: dokumentti käy niin monien kaltaistensa
tapaan läpi van Goghin elämää, taiteellisen luomisen tarpeen heräämistä
(van Gogh’han päätti ryhtyä täysipäiväiseksi kuvataiteilijaksi
vasta varsin myöhäisellä iällä), taiteilijan lukuisia asuinpaikkoja, ja
näiden sekä erilaisten elämäntapahtumien ja henkilöiden vaikutusta tämän
taiteeseen. Dokumentin yllättävimmäksi anniksi nousee tapa lausua “van
Gogh” (joita on noin yhtä monta kuin dokumentissa
haastateltuja asiantuntijoita) sekä taiteilijaa hämmästyttävän paljon
muistuttava miesnäyttelijä, joka viettää suurimman osan ajastaan
ruudulla katsellen tuskaisesti ja tuimasti kaukaisuuteen, kertojaäänen
lukiessa pätkiä Vincentin kirjeenvaihdosta veljensä
Theon kanssa. Uutta ja yllättävää on myös taitelijan epäilemättä
kuuluisimman työn, “Tähtikirkkaan yön”, loistaminen poissaolollaan sekä
van Goghin mielenterveyden järkkymisen ja itsemurhan kiihkoton
kuvaaminen. Suosittelen dokumenttia, mikäli van Goghista
ei ole lainkaan aiempaa kokemuspohjaa - aiempaa tietoa omaavat eivät
todennäköisesti saa filmistä juuri mitään uutta irti.
Kokemuksena Taidenäyttely leffateatterissa muistuttaa sunnuntai-iltaa
Yle Teeman lukuisien taidedokumenttien parissa (jopa krapulaansa pois
nukkunut seuralaiseni sopi tähän mielikuvaan…), katselupaikan vain
ollessa kotisohvan sijasta pimeä leffateatteri. En
voi sanoa Vincent van Gogh: A New Way of Seeing’in olleen niin
erityinen, että välttämättä maksaisin suolaista Event Cinema -lipun 18
euron hintaa nähdäkseni sitä uudelleen. Kiinnostuneet voivat kuitenkin
katsastaa vielä toukokuun lopussa esitettävän, saman
ohjaajan luoman sarjan viimeisen osan, Impressionistit, tosin van
Gogh -dokumentin myötä suosittelen käyttämään siihen menevät rahanne
esimerkiksi oikeaan taidenäyttelyyn tai elävään teatteriin, ja katsomaan
taidedokumentit Yle Areenasta.
Teksti: Siiri Sainio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti